Haapajärven Lämpö

Vuodesta 1979

Lämpöä lähelle

Kaupungin hankkima paikallisen Termekos Oy:n valmistama lämpökontti valmistui kevättalvella 1979 ja se sijoitettiin keskustan koulun päätyyn, sillä kovista pakkasista johtuen sitä ei voitu vielä toimittaa Valtakadun pohjoispuolelle sille varatulle tontille.

Termekos Oy oli 1970-luvulla aikansa edelläkävijä sillä sen kehittämä tekniikka oli innovatiivista ja uutta. Isommat laitokset pyörivät kivihiilellä ja raskailla polttoaineilla, kun taas Termekoksen rakentamat kaukolämpölaitokset käyttivät kotimaista polttoainetta ja olivat ihanteellisia vastaamaan pienempien kaupunkien tarpeisiin.


1970 – luku

Keskellä kesää heinäkuussa pidettiin ensimmäinen lämpöyhtiön hallituksen kokous, ja samana kesänä rakentui ensimmäinen laitos. Laitos sijaitsi entisen Esson kohdalla Valtakadun toisella puolella, nykyisen K-raudan paikalla. Keskuksena oli 1 MW:n siirrettävä turvekeskus, jonka kaupunki hankki jo vuonna 1978. Sillä lämpenivät ensin virastokeskuksen ja lukion rakennukset. 

Yhtiön alkuvaiheita voidaan pitää erittäin haasteellisina, sillä lämpöyhtiön hallituksen päätös olla palkkaamatta omaa toimitusjohtajaa tai lisähenkilökuntaa kuormittivat kaupungin jo ennestään kiireisiä laitosmiehiä.

“Sattuihan siinä yhden kerran yksi mukava tilanne, kun lukion talonmies soitti, että meillä on täällä alastomalli, ja se paleltuu kun ei saada sitä lämpöä. Taidenpiiri oli koolla siellä lukiolla.” Esa Määlisen haastattelu 7.5.2010

Vuonna 1979 päätettiin hankkia 3 MW:n KPA-keskus ja samalla alettiin myös laajentaa toimintaa rakentamalla lisää verkostoa kaupungin tarpeisiin.


1980 – luvun alku

1980 – luku lähti lämpölaitosen historiassa joiltakin osin hapuillen liikkeelle, mutta oli alusta saakka selvää, että lämpölaitoksella on kova tekemisen meininki.

Esimmäiset asuintalot liitettiin Ouluntien varrelta lämpöverkkoon heti vuoden 1980 alussa ja samana vuonna hankittiin 3 MW:n KPA-keskuksen rinnalle uusi 4,2 MW:n KPA-kattila. Näiden molempien polttoaineena käytettiin sahausjätettä ja turvetta. Tehon tarpeen lisääntyessä vuonna 1981 hankittiin vielä 4,8 MW:n raskasöljylaitos.

1980 vuoden toukokuussa aloitti yhtiön ensimmäinen laitosmies instumenttiasentaja Esa Mällinen ja loppuvuodesta Eero Linna valittiin toimitusjohtajaksi ja LVI-tekniikko Paavo Häkkilä aloitti valvontatehtävissä.

Vuonna 1982 Haapajärven kaupunki osti itselleen kaikki yrityksen yksityisten omistamat osakkeet ja näin ollen kaupungista tuli Haapajärven Lämpö Oy:n sataprosenttinen omistaja.

Alusta asti Lämpöyhtiöllä on ollut avoin suhde kuntalaisiin. Ympäristö- ja päästöasiat sen sijaan olivatkin alkutaipaleella hieman retuperällä ja saivat aikaan myös kuntalaisten kiukkuisia yhteydenottoja.

Päästöasiat olivat 1980 – luvulla vähän niin ja näin. Muistan kun naapurin tyttö tuli meille kylään. Hänen vaalea tukkansa oli tuhkan peitossa. Oli se näky.” Esa Mällisen haastattelu Maaselässä 29.10.2009


1980 – luku

1980 – luvun alkupuoli oli lämpölaitokselle taloudellisesta näkökulmasta yhtä tuiskua ja tuiverrusta mm. laitostoimittaja Termekoksen konkurssin, suurien investointien ja haastavien rahoitusneuvotteluiden myötä. 

“Alkuaikoina oli koko ajan jupinaa, ettei tämän kokoisessa kylässä tarvita lämpölaitosta.” Paavo M. Petäjän haastattelu 8.5.2010

Suurien vaikeuksien selättäminen vei hitaasti ja varmasti yhtiötä kohti parempia aikoja ja toiminnot oli saatu hyvään käyntiin ja yhtiö suuntasi määrätietoisesti kohti tulevaa.

1980 – luvun puoliväli piti sisällään uuden KPA-laitoksen hankinnan suunnittelua, uuden toimitusjohtajan rekryn ja hintojen heittelyä. Uuden toimitusjohtajan myötä koettiin eräänlainen murrosvaihde jossa siirryttiin yhtiön toimintamallissa varsinaiseen ammattijohtomalliin ja kaupungin virkamiesten työpanokset jäivät pois. 

Olavi Parttimaa tuli yhtiön kannalta sangen haasteelliseen tilanteeseen, joka vaati uudelta toimitusjohtajalta tiukkoja palavereita, uusia sopimuksia ja tinkimätöntä työtä keskellä kylmää talvea. 

“Pakkasta oli 36 astetta, oli kylmä talvi ja kaikki kattolat olivat täysillä. Yhtään niistä ei ollut vara nuohotakkaan, jotta sai lämmön riittämään. Laskuja oli lähes miljoona markkaa, Liikevaihto oli silloin pikkuisen yli miljoona vuositasolla. Vaikiaa se oli, ja mä sanoin pojille, että ette osta yhtään lyijykynää ilman mun luopaa, että saadaan nuo laskut hoidettua.” Olavi Parttimaan haastattelu 1.4.2010

Parttimaan työ tuotti tulosta ja 1980 – luvun loppupuolella oli tilanne korjaantunut tuntuvasti. 1987 ja 1988 lämmön kulutushintaa oli jo vara laskea ja siksi kaukolämpö alettiin nähdä sähkö- ja öljylämmitykseen verrattuna varsin hyvänä vaihtoehtona. 

Lisätehon saamiseksi yhtiöön hankittiin vuonna 1987 2,9 MW:n raskasöljylaitos käytettynä Ylivieskan Kaukolämpö Oy:ltä, joka nykyisin toimii varalaitoksena. 

Suuri näkyvä muutos oli myös 16 metristen piippujen uusiminen 40 metrisiksi. pidentäminen levitti vain noen laajemmalle alueelle.


1990 – luvun alku

Vaikka 1990-lukua leimasivat monet kansainväliset ongelmat, päätettiin kaikesta epävarmuudesta huolimatta käynnistää uuden KPA-laitoksen suunnittelu yhdessä Oulaisten Lämpö Oy:n kanssa. Kannattavuusselvityksen ja suunnittelun hoiti Lämpöinsinöörit Lahdesta.  Lämpökeskukselle ostettiin lisätilaksi entinen Junnikkalan autokorjaamon tontti. 

Monet asiat vaikuttivat päätöksen syntymiseen ja niistä yksi merkittävä oli ympäristökysymys. Haapajärven poliittisissa, kuin myös kansalaiskeskusteluissa lukuisat kerrat oli noussut poru lämpölaitoksen nokipäästöistä ja seudun asukkaat olivat lopen kyllästyneitä nokisiin autoihin, terasseihin, pyykkeihin ja monta kertaa päivässä pöllähtäviin nokipilviin.
“Ei tarvitse mennä Filippiineille asti katsomaan millaista paskaa tulivuoresta purkautuu, riittää kun käy Koivuhaan purkilla, niin johan löytyy!” Kommentti Maaselässä 6.7.1991

Laitoksen rakentaminen käynnistyi vuonna 1992 ja seuraavana vuonna maaherra Eino Siuruainen vihki uuden 7 MW:n KPA-laitoksen käyttöön. Laitoksen rakentamisen yhteydessä uusittiin ja suurennettiin linjoja sahalle päin, samoin keskustaan lähtevät runkolinjat. Aikaisemmin hankitut 4 MW:n ja 2,5 MW:n raskasöljykeskukset kytkettiin toimimaan uuden KPA-laitoksen rinnalla. Niiden automatiikka uusittiin ja niiden ohjaus muutettiin suoritettavaksi KPA-keskuksen valvomosta. Vuosina 1979 ja 1980 hankittu KPA-keskus purettiin pois käytöstä.


1990 – luku

Vuonna 1993 Haapajärven Lämpö oli viidentenätoista toimintavuotena saavuttanut lähes maksimaalisen kotimaisen polttoaineen käyttöasteen – 95 %.

90-luvun puoliväli oli rauhallista stabiilia aikaa, jolloin verkostotöitä jatkettiin. Haapajärven terveyskeskus liitettiin kaukolämpöverkkoon vuonna 1994 ja sairaalan 1,3 MW:n raskasöljylaitos kytkettiin verkkoon varalaitokseksi  ja vuonna 1996 ostettiin 4 MW:n raskasöljykattila toimintavarmuuden lisäämiseksi. 

Kaupunki möi vuonna 1998 36 % omistamiansa Haapajärven Lämpö Oy:n osakkeita Haapajärven HA-SA Oy:lle ja Tiivi Oy:lle. 

1990 -luvun viimeisenä vuonna näyttää yhtiön toimintastrategiassa tapahtuneen toiminnanajatuksen muutos, sillä keskustelua alettiin käydä vakavissaan sähköntuotannon käynnistämisestä omassa laitoksessa. Käynnissä olleet investointisuunnitelmat laajasta investoinnista vastapainelaitokseen maltillistuivat ja päädyttiin tehostamaan olemassa olevaa kapasiteettia hankkimalla savukaasupesurilauhdutinjärjestelmä ja nostaa olemassa olevan kattilan tehoja.


2000 – luvun alku

Vuosituhat vaihtui työntäyteisissä merkeissä ja lisääntyneedeen tehontarpeeseen vastattiin nostamalla KPA-kattilan tehoa 11,8 MW:iin muutostöiden avulla ja asennettiin savukaasupesuriyksikkö.

2000-luvun alun öljyn korkea hinta kuritti Palomäen alueen yrityksiä ja katsastusasemaa, ja siksi keskustelut linjaston laajentamisesta radan taaksi virisivät  yritysten kanssa uudelleen. 

2003 ja 2004  vuosien aikana kaupungin kaavoitukselliset toimet vauhdittivat 1000 m2 kiinteistöjen ostoa Rantakadulta, mutta seuraavat vuodet odotettiinkin erinäisten valitusten vuoksi. Vuonna 2005 KPA-kattilan teho nostettiin muutosinvestoinnin avulla 17 MW:iin. Lisäteho tarvittiin, kun verkosto laajennettiin koskemaan Palomäen teollisuusaluetta.


2000 – luku

Vuoden 2007 keväällä pitkän odottelun jälkeen asiat nytkähtivät eteenpäin ja uusi kaavamuutos mahdollisti paikan uudelle lämpölaitokselle Rantakadun varrelle.

2007 vuonna päättyivät myös vuosia käydyt keskustelut sähköntuotannosta ja voimalan rakentamisen sijaan päädyttiin rakentamaan lämpölaitos. Se nousi vuoden 2008 kevään aikana ripeästi, mutta syksyllä saatiin kylmää vettä niskaan, sillä lainvoimainen kaava- ja ympäristölupa puuttuivat kaavapäätöksen valituksen johdosta.

“Jos uutta voimalaa ei saada käyttöön, joudumme harkitsemaan öljypolttimen asentamista kuivaamolle. Se on kallista eikä välttämättä teknisesti mahdollista. Toinen vaihtoehto on leikata tuotantoa.” Keskipohjanmaa 22.10.2008

Kuitenkin joulukuussa neuvottelujen jälkeen valitus vedettiin pois ja viikon pysäytyksen jälkeen laitoksen kattilassa paloi taas tuli.

“Neuvottelimme valituksen jättäneen kanssa ja yhteisymmärrys syntyi. Hän ei halua vaikeuttaa paikallisten yritysten toimintaa, Parttimaa iloitsee.” Maaselkä 8.12.2008


Juhlavuosi 2009

2009 oli lämpölaitokselle 30- juhlavuosi ja sen merkitystä ja kehitystä kaupunkineuvos Maija-Liisa Veteläinen korosti juhlapuheessaan.

“Aika kultaa kuitenkin muistot, konkurssipesästä on kehkeytynyt vuosien kovan uurastuksen tuloksena menestyvä ylpeyden aihe, Veteläinen kiittelee työntekijöiden suurta työpanosta.” Maaselkä 5.11.2009

Erittäin sitoutuneet työntekijät ovat olleet lämpöyhtiölle hyvin merkityksellisiä sen vuosien varrella. Esa Mällinen, Teuvo Jämsä ja Erkki Hjelm nostivat omalla toiminnallaan yhtiön sellaiseen asemaan, jollaista ei aiheetta heitä kiitetty. 

“Ensinnäkin Mällinen ja Jämsä, he ovat kyllä henkeen ja vereen mukana tässä hommassa. Ja toiseksi onnistuimme toimitusjohtajan valinnassa. Olli on hoitanut niin kuin omaa laitostaan, aivan kuin omaa omaisuuttaan. On tehnyt niin paljon laitoksen eteen.” Tapio Takalan haastattelu 12.5.2010


2010 – luku

Rantakadulle rakennettu uusi biohybridilaitos sai lainvoimaisen rakennusluvan 15.1.2019, 2018 vuonna toteutuneiden esiselvitys- ja suunnitteluhankkeiden jatkoksi.

Huhtikuussa 2019 Haapajärven Lämpö teki KPA unicon Oy:n kanssa  sopimuksen kattilasaarekkeen toimittamisesta uuteen rakennettavaan biohybridilämpölaitokseen. Kattila on kooltaan 20MW:n leijupetikattila. Kesäkuussa varmistui Lappeenrantalaisen Laitex Oy toimittajaksi uudelle lämpölaitokselle polttoaineen käsittelylaitteistoon oheislaitteineen. Kokonaisuus sisälsi kolakuljettimet, kestomagneetin, murskaimen ja seulan.

Maanrakennus- ja paalutusurakoinnin suoritti paikkakunnan yritys Niskasen Maasiirto Oy Haapajärveltä.

Perustusurakoinnin suoritti Suomen Maastorakentajat Oy Vuorelasta. Perustustyöt aloitettiin lokakuussa 2019 ja ne valmistuivat vuoden loppuun mennessä.


2020 – luku

2020 vuosikymmen alkoi Haapajärven Lämmöllä edistyksellisellä ja eteenpäin katsovasti tyylikkäästi uuden ja edistyksellisen biohybridilaitoksen käytöönotolla.

Biohybridilaitoksen kattilan vuosittainen kokonaisteho on n. 20 MWh ja pesureista tuleva teho vaihtelee 3-5 MW riippuen polttoaineen kosteudesta.

Yleisesti uusi biohybridilaitos on tuonut paikkakunnalle valtavasti hyötyjä, joista yksi tärkeimmistä on sen puhtaamman palamisen mahdollistaminen, mutta yhtälailla myös se, että Haapajärven Lämpö tuottaa paikkakunnalla Suomen edullisinta kaukolämpöä.


Haapajärven Lämpö tänään

2023 vuosi starttasi investoinnilla, jossa Suomeen ensimmäinen ruotsalaisvalmisteinen Againityn ORC-laitteisto saapui lämpölaitokselle. ORC-laitteisto kytkettiin kaukolämpölaitokseen, ja jatkossa se tuottaa kaukolämmöstä sähköä lämpölaitoksen omiin tarpeisiin. 

Laitos on toiminut moitteetta kaksi täyttä vuotta ja sen sisäänajon jälkeen voidaan todeta, sen tuottavan myös tulevaisuudessa jatkuvasti enemmän ja ympäristöystävällisemmin lämpöä.


Kuvia – Haapajärven Lämpö Oy

Kurkistus vuosikymmenten varrelta erilaisiin arjen hetkiin lämmöllä. Tänään parhaiten pääset seuraamaan meidän ajankohtaisia uutisia somesta.


Tälle sivulle on koottu historiaa pitkälti pohjaten Haapajärven Lämmön 30-vuotis historiikkiin, jonka on kirjoittanut lämpöyhtiön hallituksen jäsen, Rehtori Jari Nahkanen.

”Olen pyrkinyt noudattamaan kirjassani kolmea johtosääntöä. Ensimmäiseksi kirja piti olla historian faktoihin perustuva, toiseksi halusin kirjaan lämpöyhtiön voimakkaasti vaikuttaneiden persoonien omakohtaiset kokemukset ja kolmanneksi kirjan tulisi olla mahdollisimman hyvin luettavissa myös niille, jotka eivät ole lämpöyhtiön toiminnasta täysin perillä. Toivon nautinnollisia lukuhetkiä kaikille tämän kirjan lukijoille ja toivon samalla menestystä Haapajärven Lämpöyhtiölle ajan ja arjen haasteissa myös tulevaisuudessa.” Jari Nahkanen 16.5.2010