Lämpölaitoksessamme palaa biopolttoainetta
Tiesitkö että kuutiosta öljyä saadaan yli kymmenkertainen määrä lämpöä, mitä vastaavasta määrästä puuperäistä polttoainetta?
Öljyn hyvät ominaisuudet loppuvat kuitenkin lyhyeen, sillä sen hinta on karannut pilviin, sitä ei saada läheltä, ja se jää jälkeen co2 päästöjen osalta taas vertailussa bioperäisille polttoaineille.
Kustannustehokkain vaihtoehto on käyttää puuperäisiä polttoaineita, sillä hinta liikkuu 10-25 € / MWh, kun öljystä saa pulittaa 90 € / MWh.
Haapajärven biohybridilaitoksessa poltetaan raaka-ainetta, joka koostuu erilaisten puusta saatavien ainesosien seoksesta. Puun kuoresta, sahanpurusta ja sahan hakkeesta muodostuu optimaalinen raaka-aine. Siitä tuotetaan lähilämpöä, joka paremmin tunnetaan yleisesti kaukolämpönä. Ennen varsinaista kattilassa palamista, on puuperäistä raaka-ainetta työstetty, kuljetettu, seulottu, murskattu, sekoitettu ja siirretty. Jospa kuitenkin palataan vähän taaksepäin ja siirrytään sahalle, josta pääosa raaka-aineista tulee.
Raaka-aineiden kuljetuksiin ei tuhlaannu enää aikaa
Kaikki kolme raaka-ainetta muodostuvat uuden lämpölaitoksen vieressä sahalla, jossa tapahtuu kuorinta ja sahaaminen sahan tuotantoprosessien alkuvaiheessa.
Raaka-ainetta on aina ollut riittävästi, mutta kovien pakkasten aikaan -30 asteessaa raaka-aineen saatavuus heikkenee kun naapurissa ei sahata. Siksi raaka-ainetta varastoidaan, ja sitä tulee sahan lisäksi myös paikallisten metsähaketoimittajien ja metsänhoitoyhdistyksen kautta.
Puuainesten hyvin lyhyt matka taittuu isoissa erissä rekalla sahan katoksista lämpölaitoksen vastaanottoaseman linjastoille.
Linjastojen kuljettimet siirtävät määrätyssä suhteessa raaka-aineet seulaan, jossa ylimääräiset polttoon kuulumattomat ainesosat poistetaan murskaamalla, seulomalla ja magneetilla. Seulomon laarista löytyy yleensä kiviä, nauloja, rautaromua, ja onpa sinne joskus eksynyt työkalujakin. Talvella murskainta tarvitaan isojen jäämyökkyjen pienimiseen. Seoksesta ei pelkästään poistu epäpuhtaudet, vaan se sekoittuu tässä vaiheessa lisää, ja näin polttoaineesta saadaan tasalaatuisempaa.
Sekoitetaan sopivasti ja reagoidaan ennakoivasti
Missä suhteessa näitä kolmea sitten kannattaa sekoittaa, jotta saadaan hyvin palavaa seosta? Koska kuusen- ja männynkuori, puru ja sahahake eroavat toisistaan kosteuspitoisuudeltaan, ei niitä kannata polttaa yksinään. Kuori on noista kolmesta pääpolttoaine sen jalostusarvon vähyyden vuoksi, ja kun sen kosteusprosentti nousee lähemmäs 65 % se tarvitsee kaverikseen purua ja vähän sahahaketta. Oikea sekoitussuhde löytyy kokeilemalla, kokemuksella ja sitä korjaillaan myös vuodenaikojen vaihdellessa.
Murskan ja seulan jälkeen raaka-aine siirtyy kuljettimilla viisi kerrosta ylemmäs, jossa sen syöttö tapahtuu kattilaan. Siellä ei suinkaan ukot heiluttele lapioita, vaan seos syötetään kattilaan sulkusyöttimien ja kantoilman avulla. Kokonaisuden hahmottuessa meille käy selväksi, että paljon erilaisia koneita ja laitteita tarvitaan, jotta prosessi pysyy käynnissä ja siksi säännöllisillä ennakkohuolloilla pyritään ehkäisemään laiterikot.
On kuitenkin tilanteita, jolloin jokin lämpölaitoksen koneista saattaa pettää ja polttoaineen syöttö voi katketa. Puulla palava tuli voi myös sammua, ja näitä tilanteita varten on olemassa varapolttoaineena öljyä, joka pitää korjauksen ajan kattilan toiminnassa.
Kattilassa palaa aina tuli, tuli eteen mitä tuli
Ja näin ollaan takaisin lämmön lähteellä, eli polttokattilassa, jossa oleellisin asia tapahtuu. Valittu raaka-aine on muuttunut lämmöksi joka, lämmittää paikkakuntamme asukkaita.
Prosessiin liittyy monenlaisia vaiheita, joista yksi on lämmön siirtyminen ensin kattilasta veteen ja vesiputkia pitkin kotitalouksiin, sekä muihin kiinteistöihin ja rakennuksiin, lisäksi paljon lämpöä tuotetaan naapurisahan kuivausprosessiin.
Maan alla kulkevaan kaukolämpöverkostoon sukellamme seuraavalla kerralla hieman syvemmälle, ja pääsemme vierailulle lähilämmöllä lämpenevään kotiin.
Janne Alpua, toimitusjohtaja